torstai 29. marraskuuta 2012

Maanvyöry Kiinassa



Kiinassa 18 lasta jäi maanvyöryn alle torstaina 4.10. Pelastustyöntekijät löysivät koulusta viisi ruumista ja kateissa oli edelleen 13 oppilasta. 5.10 vahvistettiin että kaikki 18 oppilasta menehtyi maanvyöryssä. Yksi aikuinen oli vielä kateissa. Pelastustöitä vaikeutti vyöryn aiheuttama veden tulviminen. Pelkän tulvan takia satoja ihmisiä jouduttiin evakuoimaan omista kodeistaan.

Maanvyörymä jätti alleen koulun sekä kolme vieressä ollutta rakennusta Zhenhen kylässä. Kyseisellä alueella tapahtuu usein maanjäristyksiä sekä maanvyörymiä. Edellisen kerran aluetta koetteli viime kuussa tapahtuneet maanjäristykset, joissa kuoli 81 ihmistä.

Seutu on herkkää maanjäristyksille ja maanvyörymille. Viime ajan rankat sateet ovat yksi syy maa-aineksen herkkään irtoamiseen rinteiltä.
Vuosina 2004-2010 maanvyöryt ovat aiheuttaneet maailmanlaajuisesti yli 32000 ihmisen kuoleman. Maanvyöryjä tapahtui kyseisenä ajankohtana 2620. 
Maanvyöryt muodostuvat kivistä, jätteistä sekä maa-aineksesta. Ne aiheutuvat yleisimmin maanjäristysten, voimakkaiden  ja pitkäaikaisten sateiden sekä puunkorjuun / louhinnan vaikutuksesta.
Erinäisten tutkimuksien mukaan suurimaat maanvyöryjen riskit ovat Lounais-Intian rannikolla, Sri Lankassa, Kiinan etelä- ja itärannikolla, Indonesiassa, Meksikossa sekä Chilessä. Suurituhoisimmat vyöryt sijoittuvat yleisimmin touko-lokakuun väliin ja yleisin aiheuttaja on monsuunisateet. On tehty myös arvioita että tulevaisuudessa maanvyöryjen riski tulee kasvamaan entisestään.
____________________________________________________________________
Uutinen sisälsi tarvittavan tiedon niin itse tapahtumasta kuin aikaisemmistakin kuolonuhreja vaatineista tapahtumista. Se sisälsi myös tietoa alueen rakennusten epäkohdista koskien niiden turvallisuutta. uutisessa ei liioiteltu tai vähätelty, asiat kerrottiin niin kuin ne oikeasti olivat.

Maa järissyt Burmassa 11.11



Burmassa koettiin kauhunhetkiä sunnuntaina 11.11, kun kolme voimakasta maanjäristystä ravisutti Burmaa. Uutisen mukaan ainakin 13 ihmistä sai surmansa ja yli 40 ihmistä loukkaantui. Järistykset romahduttivat rakennusten lisäksi mm. keskeneräisen sillan sekä kultakaivoksen jossa epäillään olevan työntekijöitä loukossa. Suurimmat tuhot koki mandalayssa asuvat sekä lähialueen kylät.
Richterin-asteikolla mitattuna järistykset olivat voimakkuuksiltaan 6,8 / 5,8 / 5,9. Järistykset tapahtuivat suhteellisen lähellä maanpintaa (9-10km syvyydessä). Alla olevan taulukon mukaan järistykset olivat kuvaukseltaan keskinkertainen/voimakas ja vaikutus noin 150km säteellä. 


Maanjäristykset ovat maankuoren värähtelyä ja ne ovat seurausta maan 7 suuren mannerlaatan liikkumisesta sekä tulivuorten purkauksista. Mannerlaatat eli litosfäärilaatat ovat maan uloin kuori ja ne ovat jatkuvassa liikkeessä. Laatat voivat erkaantua, liukua toistensa ohi tai törmätä. Mannerlaatat ovat noin 100km paksuisia ja ne ns."kelluvat" Astenosfäärin päällä. Astenosfäärissä tapahtuvat virtaukset saavat mannerlaatat liikkeelle.
Mannerlaatat:
  • Tyynenmerenlaatta
  • Antarktiksen laatta
  • Pohjois-Amerikan laatta
  • Etelä-Amerikan laatta
  • Afrikan laatta
  • Euraasian laatta
  • Indo-Australian laatta
  • Useat pienemmät laatat
Merenpohjassa tapahtuneet järistykset voivat synnyttää tsunamin. Maanjäristysten ennustaminen on hankalaa, mutta alueilla joilla maa järisee enemmän voidaan historian perusteella voidaan tehdä kohtalaisen tarkkoja arvoita.

Tapahtuman ja uutisen ilmestymisen väli oli suhteellisen pieni, jonka vuoksi varman tiedon saaminen on ollut varmasti haastavaa. Kuitenkin uutisesta löytyy hyvin faktoja ja informaatiota sen hetkisestä tilanteesta. Videokuva kertoo tarkemmin ja enemmän alueen tuhoista.


sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Guatemalassa tapahtunut tulivuorenpurkaus


Fuego-tulivuori heräsi eloon Guatemalassa torstaina 13.9. Purkaus nosti taivaalle kolmen kilometrin mittaisen tuhkapatsaan ja laava valui alas vuoren rinnettä pitkin. Purkauksen myötä yli 33000 ihmistä määrättiin evakuoitavaksi, joita varten Punainen risti oli avannut kymmenen hätämajoitustilaa. Guatemala on 37 tulivuoren maa, jossa maanjäristykset, hirmumyrskyt ja tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä.
Tulivuoria esiintyy usein mannerlaattojen saumakohdissa. Tulivuoret koostuvat purkausjätteestä, ja muodostuvat useinmiten kartion muotoisiksi. Purkauskanavan aukkoa kutsutaan nimellä kraateri. Räjähdyspurkaukset ovat tuhoisimpia ja ne aiheutuvat maan sisään patoutuneiden kaasujen vapautumisesta. Näihin purkauksiin liitty yleensä myös voimakas tuhkapilvi eli pyroklastiset pilvet. Tulivuoresta purkautuu laavaa, kiviä, pölyä sekä erilaisia kaasuja. Laava valuu alas vuorenrinnettä jähmettymiseen saakka.

Pieni tai keskikokoa oleva tulivuori  saattaa tehdä tuhoja jopa 3km alueella, ensimmäisen 15min aikana. Suurinta tuhoa ja vaaraa aiheuttavat pyroklastiset pilvet jotka polttavat ja hautaavat kaiken alle jäävän.




Uutisointi oli selkeää ja informoivaa. Otsikko oli hiukan harhaanjohtava evakoitujen osalta. Sillä jos sanotaan "tuhannet pakenevat guatemalassa", niin itselleni tulee ainakin mieleen alle 10 tuhatta. Nyt oli kuitenkin kyseessä yli 33000 ihmistä.



Uutinen
http://yle.fi/uutiset/raju_tulivuorenpurkaus_ajoi_tuhannet_evakkoon_guatemalassa/6294480
http://travels./vali-amerikka/guatemala
Suomen ulkoasiainministeriö
Tulivuori-info

perjantai 23. marraskuuta 2012

Kaksi tornadoa riehui Japanissa



Kaksi tornadoa riehui Japanissa 14.11 aamulla. Voimakkaampi tornado riehui Aridan kaupungin edustalla, mutta laantui kuitenkin rantaan saapuessaan. Kooltaan pienempi tornado pelästytti asukkaat Ishikawan prefektuurissa. Tornadojen aiheuttamista henkilö- tai aineellisista vahingosta ei ollut vielä tietoa.
Kokonaisuudessaan tornadot ovat melko harvinaisia Japanin alueella.

Tornadojen kehitys:

1. Tornado alkaa muodostua kun kylmä ilmamassa kohtaa lämpimän ja kostean ilmamassan. 
2. Tuulen suunta ja nopeus ovat eritasoisia eri korkeuksissa. Tästä johtuen muodostunut pilvi lähtee nopeaan ja    ylöspäin nousevaan pyörimisliikkeeseen.
3. Nouseva ilmavirta kohottaa voimistuvaa pyörimisliikettä, nopeuttaen ja voimistaen sitä entisestään.
4. Pilven alareunassa sijaitsevasta seinäpilvestä alkaa muodostua suppilo.
5. Suppilo laskeutuu alaspäin kohti maata ja maahan koskiessaan se on täysin kehittynyt.
6. Tornadon voiman huipentuessa, se kapenee hiljalleen / kallistuu / kiertyy ja lopulta hiipuu.


http://tieku.fi/maa/luonnonkatastrofit/nain-tornado-syntyy
Tornadoista uutisoitiin tiiviisti ja selkeästi. Uutisen ilmestymiseen mennessä asiasta oli ilmeisesti informoitu vähän sillä tietoa esim. aiheutuneista tuhoista ei ollut. uutiseen oli myös sisällytetty tietoa tornadojen yleisyydestä kyseisellä alueella. Uutinen oli mielestäni kirjoitettu olemassa olevien tietojen pohjalta, asiaa sen koommin suurentelematta.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Pohjanmaa tulvii


Harvinaisen voimakkaat syystulvat ovat piinanneet Pohjanmaata. Sateinen kesä ei jättänyt juurikaan varaa syyssateille mikä on johtanut tavallista voimakkaampiin syystulviin. Syystulvien riski jatkuu aina pakkastalven tuloon saakka. Arvioiden mukaan voimakkaat tulvat tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen myötä.

Ihmisiä on kehoitettu huolehtimaan rantojen läheisyydessä sijaitsevista omaisuuksistaan ja arvioimaan omatoimisesti suojapenkereiden tarvetta. Kokonaisuudessaan turvasuojaus on tulvatilanteissa asukkaiden omalla vastuulla. Syystulvien hallinta on helpompaa, sillä massan mukana ei kulje jäälauttoja.

Pohjanmaata on koetellut samanalaiset syystulvat viimeksi 30 vuotta sitten, jolloin vesi peitti alleen 30000 hehtaaria peltoa. Silloiset tulvat aiheuttivat 1,5 miljoonan euron vahingot. Kauhajoella ja Kristiinankaupungissa tulvat ovat olleet tänä syksynä ennenkokemattomia. Alustavien arvioiden mukaan tämän vuoden tulvavahingot nousevat yli 10 miljoonan euron.

Tulvat ovat eri vuoden aikoihin kuuluvia luontaisia ilmiöitä ja ne ovat riippuvaisia niin sääoloista kuin ympäröivistä vesistöistä. Tulvia esiityy eniten keväisin, jolloin lumien sulaminen nostattaa vesistöjen pintoja. Muina vuoden aikoina tulvia nostattaa pitkään jatkuneet runsaat sateet. Tulvia pyritään Suomessa hallitsemaan vesistöjen säännöstelyllä, uomien perkauksella sekä rantoja pengertämällä. Hyvällä maankäytön suunnittelulla sekä tulva-aluiden huomioimisella rakentamisen yhteydessä, voidaan vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja. Alla kuvio tulvariskien hallinnasta Suomessa.

Uutinen koskien Pohjamaan tulvia oli kirjoitettu realisitisesti, tilannetta vääristelemättä tai suurentelematta. Ilmastonmuutos vaikuttaa nyt ja tulee myös jatkussa vaikuttamaan ympärillä tapahtuvaan. Mielstäni oli hyvä että toimittaja muotoili asian niin että näin voimakkaat tulvat eivät ole enää yksittäisiä tapauksia vaan ne tulevat yleistymään.